Robotti

Tuli sitten se hetki jolloin uusin KDE alkaa olla allekirjoittaneelle käytettävä. Intrepid Kubuntu alla ja siihen päälle KDE 4.2 beta2 niin ollaan ihan eri maailmassa kun tuon raivostuttavan vajaan 4.1:sen kanssa. Beta pätkii ja yskii mutta ainakin asetukset tallentuvat ja ominaisuuksia on paranneltu. Omaan käyttöön kriittinen toimivuus kahdella näytöllä on nyt jopa siedettävällä tasolla. Aikaisemmin sai unohtaa plasman venymisen toiselle näytölle kokonaan.

Mistä tietää tulleensa vanhaksi? Siitä että kun on yhteen järjestelmään tottunut, ei siitä tahdo millään päästää irti. Asensin näets Fedoran kymppiä sillä ajatuksella että kokeilen vaihteeksi hieman erilaista ympäristöä. Ei siitä tullut mitään. Käämit kärysivät alta aikayksikön kun ei tiennyt yhtään missä mennään. Tältäkö näistä Windows ihmisistä tuntuu kun rykäävät jonkun Linux distron käyttöön? Täytyy sanoa että aika perseessä ollaan jos näin on. Ja meikäläisellä sentään on palttiarallaa 10v ensimmäisestä Linuxin asentelusta (Debian, -96, amis).

Tämä ei toki ole kritiikki Fedoraa kohtaan, varmasti olisi asiat auenneet jos olisi jaksanut paneutua enemmän. Se ei tosiaan ole Fedoran vika että itse ei jaksa kaivaa sitä tietoa. Taas uusista paikoista. Jälleen kerran.

*huoh*

Vanha ei vaan aina jaksa.

Päivitin O’Reillyn Safari subsitkin ylemmälle Library tasolle. $25 enemmän kuukaudessa mutta rajaton pääsy kirjoihin. Kohta hajoo pää siihen tietotulvaan. Jos sitä alkais taas vaivaamaan itseään jalokivellä, käärmehellä tai sillä melkeen helmellä. Saattais olla jatkolukemisella jotain hyötyäkin.